vuodesta 1986 lähtien ei ole ollut lainsäädäntöä tai politiikkaa pelastuspalvelusta sodan tai kriisin aikana.
Näinä sota-aikoina liikkumista ei voi pitää itsestäänselvyytenä, koska sireenin soiessa on välitön vaara. Kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12.00 kuntasi testaa, toimiiko sireeni. Olemme niin tottuneet siihen, että emme edes huomaa sitä enää. Mutta sodan uhka ei ole kaukana ja mitä teet, kun sireeni soi toisella hetkellä?
Alankomaissa niitä ei ole bunkkereita tai suojia ihmisille, jos joudumme suureen aseelliseen konfliktiin. Tämä on seurausta pelastuspalvelulain kumoamisesta vuonna 1986. Sen puuttuminen ei kuitenkaan vapauta hallitusta sen velvollisuudesta suojella siviilejä sodan tai kriisin aikana. Ja myös ennaltaehkäiseviin varotoimiin, sanoo asianajaja ja rikosoikeuden asiantuntija Geert Jan Knoops kriittisesti.
Jos kuulet sireenin, siellä voi olla vaarallisia aineita. Siksi mene sisään mahdollisimman pian ja sulje kaikki ikkunat, ovet, säleiköt ja muut aukot. Mutta mitä tehdä, kun sireeni ei soi Ukrainassa? Vaaran riski on pienin sisätiloissa. Se koskee kaikkia. Useimmissa tapauksissa ilmatorjuntasuoja on tie ulos. Knoops on yllättynyt siitä, että vuoden 1986 jälkeen ei ole ollut lainsäädäntöä ja politiikkaa pelastuspalvelusta sodan tai kriisin aikana. Knoops huomauttaa, että vuodesta 2004 lähtien on ollut useita tapauksia, joissa hallitus on joutunut vastuuseen siviilien suojelematta jättämisestä sota- tai kriisitilanteessa.
"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useissa tuomioissa todennut, että ihmisoikeussopimuksen perusteella kansalaiset voivat saada valtiolta niin sanotun positiivisen velvollisuuden estää elämän vaarantuminen. Siinä mennään aika pitkälle."
Asianajaja Knoopsin mukaan vaikeus on se, että meidän on vaikea kuvitella katastrofeja ja konflikteja. "Likainen pommi, hyökkäys, ydinonnettomuus tai sota, kaikki näyttää kaukaiselta", hän sanoo. Uhka on kuitenkin lähempänä kuin luullaan. Loppujen lopuksi, kuka olisi viime vuonna uskonut, että tänään olisimme tekemisissä sodan välittömien seurausten kanssa vajaan 1500 kilometrin päässä meistä.
Suomi puolestaan on valmistautunut naapuri-Venäjän mahdolliseen aggressioon vuosikymmeniä. Ja Ukrainan sodan myötä se on vain lähentynyt. Esimerkiksi pääkaupungissa Helsingissä on niin paljon suojakoteja, että kaikki kaupunkilaiset voisivat suojautua siellä päiviä. Monia bunkkereita käytetään muihin arkielämän toimintoihin.
älä pelkää
Sireenit testataan Hollannissa joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12.00. Kuukausitesti julkaistaan myös tällä kertaa englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi, jotta ukrainalaiset pakolaiset eivät säikähdä sireenien jylinää maanantaina 4. huhtikuuta.
Lue myös: Taksiyritykset auttavat Ukrainasta tulevia pakolaisia