Pohjanmeren kalan tarjonnan vähentämisellä on kauaskantoisia seurauksia koko kalastusketjulle.
Ilmoitetulla saneerausohjelmalla, jonka tarkoituksena on korvata hollantilaisten kalastajien Brexitin seurauksena menetetyt kalastuskiintiöt, on yllättävä tulos. Uusimmat luvut osoittavat, että vain 54 järjestelmään alun perin hyväksytyistä 72 kalastajasta romutti leikkurinsa.
Tämä johtopäätös syntyi Wageningen Economic Researchin (WEcR) perusteellisen analyysin jälkeen maatalous-, luonto- ja elintarvikkeiden laatuministeriön (LNV) pyynnöstä. Tämä ennakoimaton osallistumisen lasku viittaa siihen, että Alankomaiden kalastuslaivaston Pohjanmeren kalatarjonnan väheneminen on vähemmän rajua kuin aiemmin on odotettu.
Kalastajien oli 31. heinäkuuta asti täytettävä järjestelmän kriteerit, joihin kuuluu aluksen romuttaminen tai käyttökelvottomaksi tekeminen. RVO tarkistaa lähiviikkoina, täyttävätkö kaikki osallistujat kriteerit.
Näistä takaiskuista huolimatta kalastusala on myrskyisässä vaiheessa, ja edessä on taloudellisia ja ympäristöhaasteita. LNV:n ministeri Piet Adema on jo ottanut käyttöön erilaisia taloudellisia tukitoimenpiteitä ja jatkaa työskentelyä alan kestävän kehityksen ja innovaatioiden lisäämiseksi. Hän työskentelee myös tulevaisuuteen suuntautuneen vision luomiseksi meren ja suurten vesien ruuan hankinnasta.
Rakenneuudistussuunnitelman tarve syntyi, kun Alankomaat menetti merkittäviä kalastuskiintiöitä Ison-Britannian EU-eron vuoksi. Tukikelpoisista 146 hollantilaisesta kalastusaluksesta suurin osa kalastaa kampelakaloja, kuten kielikampelaa ja punakampelaa.
Kartoittamaan leikkurin kunnostamisen sosioekonomiset vaikutukset, WEcR tarkasteltiin erilaisia skenaarioita kalastusalalle, kalastusketjulle ja kalastusalueille. Tässä tarkasteltiin niiden 2018 rekisteröidyn aluksen historiallista toimintaa (2021–71), joille oli hyväksytty hakemus 1. huhtikuuta 2023, ja vaihteli järjestelmää todella käyttävien kalastajien määrää. Tutkinnan alkamisen jälkeen toisesta aluksesta tuli oikeutettuja kunnostustukeen, jolloin lopullinen kokonaismäärä oli 31 alusta 72. heinäkuuta.
Vaikuttavin skenaario, jossa kaikki tutkimuksessa mukana olleet 71 alusta kunnostetaan ja jäljellä olevat kalastajat eivät lisää ponnistelujaan, johtaa kielikampelan saaliiden purkamiseen 63 %, punakampelan 62 % ja turskan osalta 29 %.
Skenaariolla on pienin vaikutus, jossa 80 prosenttia 71 kalastajasta on kuntoutettu ja loput kalastajat lisäävät pyyntiponnistuksiaan. Tämä johtaa kielikampelan purettujen saaliiden vähenemiseen 32 prosenttia, punakampelan 31 prosenttia ja turskan osalta 15 prosenttia. Koska nyt näyttää siltä, että harvemmat alukset todella haluavat hyödyntää kunnostusohjelmaa kuin skenaarioissa on tutkittu, vaikutukset tarjontaan ovat todennäköisesti pienemmät kuin WEcR:lle on laskettu.
”Hollanti on perinteisesti liitetty kalastukseen. Meidän täytyy vaalia sitä. Tulevaisuuden kalastuslaivasto on erilainen: pienempi ja kestäviin kalastustekniikoihin keskittyvä, jotta ala voi tulla myös taloudellisesti jälleen terveeksi. Tämä edellyttää kalastajilta yrittäjyyttä ja hallitukselta selkeää tulevaisuudennäkymää elintarviketuotannolle merellä. Toivon voivani esittää tämän vision tulevaisuudesta lyhyellä aikavälillä."
Tuoreen tutkimuksen mukaan Pohjanmeren kalan tarjonnan vähentämisellä on kauaskantoisia seurauksia koko kalastusketjulle ja siihen liittyville kalastusyhteisöille. Suorien taloudellisten seurausten lisäksi selvitetään myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Vastauksena tähän eroava ministeri Adema vapautti 30 miljoonan euron summan. Tämä rahoitusinjektio on tarkoitettu tukemaan sekä kalaketjua että yhteisöjä heidän etsiessään uusia näkökulmia ja auttamaan niitä sopeutumaan alan muutoksiin.
Kalatalouden hallintofoorumi on ottanut tehtäväkseen laatia kalatalouden kehittämissuunnitelman tiiviissä yhteistyössä osapuolten sekä maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriön kanssa. Tämä suunnitelma ohjaa todennäköisesti tulevia aloitteita ja toimenpiteitä alan kestävyyden ja kestävyyden varmistamiseksi.
