Kunnan taksinkuljettajat ovat saaneet vuosia sakkoja ajamisesta teillä, joilla he luulivat, että he eivät saa matkustaa.
Nyt näyttää siltä, että nämä oletukset, joita vahvisti kunnan kanssa käydyt väärinkäytökset, olivat perusteettomia. Tämä koskee erityisesti Waalkadetta ja osaa Griftdijkistä, jota pidetään suljettuna ruuhka-aikoina. Äskettäin tuli ilmi, että taksinkuljettajilla oli todellakin oikeus käyttää näitä reittejä, mikä on yllättävä käänne taksialan ja kuntien liikennesääntelyn pitkäaikaisessa suhteessa.
Asia nousi esille kunnan päätyä kokoukseen maanantaina lausunto Gelderlanderille vahvisti, että taksinkuljettajat saavat ajaa sekä Waalkadella että Griftdijkillä. Tämä lausunto oli shokki monille taksinkuljettajille, jotka ovat maksaneet sakkoja näillä paikoilla ajamisesta aiempina vuosina. Tämän hämmennyksen syy näyttää olevan liikenteen valvontajärjestelmien teknisissä puutteissa. Valtuuston mukaan rekisterikilpiä lukevien kameroiden ongelmat, joita tietyt sääolosuhteet pahensivat, merkitsivät, että järjestelmä ei pystynyt määrittämään tarkasti, oliko ajoneuvo taksi. Tämä herättää kysymyksiä sakkojen oikeudenmukaisuudesta, sillä logiikka sanelee, että jos rekisterikilpiä ei tunnisteta, sakon myöntäminen on kyseenalainen.
Nijmegenin kunnan poikkeussäännösten mukaan tällaisen poikkeuksen hakijalla on oltava infrastruktuuri- ja ympäristöministeriön myöntämä taksilupa. Tämä korostaa taksipalveluille asetettuja muodollisia vaatimuksia, mikä vaikeuttaa entisestään sakkojen määrää. Vapautussääntöjen 2 artiklan 6 kohdassa esitetyt menettelysäännöt ja ehdot ovat ratkaisevan tärkeitä näitä poikkeuksia myönnettäessä.
Tämä tapaus on aiheuttanut turhautumista taksinkuljettajille, jotka uskovat saaneensa epäoikeudenmukaisen rangaistuksen ja vaativat nyt korvausta vuosista, jotka he ovat maksaneet sakkoja väärillä perusteilla. kunnan asiakirjassa "Poikkeukset sääntösäännöistä” toteaa, että kuljettajat voivat todellakin saada vapautuksen Waalkadella ajamisesta ja tietyin edellytyksin myös Griftdijkistä. Tämä asiakirja valaisee sitä tosiasiaa, että taksinkuljettajat ovat saattaneet käyttää näitä teitä laillisesti pitkään, mikä herättää kysymyksen siitä, miksi näitä tietoja ei ole välitetty tehokkaasti asianomaisille kuljettajille aikaisemmin.
Tilanne korostaa laajempaa ongelmaa liikenteenvalvonnassa ja kuntaviestinnässä. Se korostaa selkeiden ohjeiden ja läpinäkyvän vuoropuhelun tarvetta kunnan ja ammattikuljettajien välillä tulevien väärinkäsitysten välttämiseksi. Lisäksi se havainnollistaa teknisten rajoitusten vaikutusta liikennelakien täytäntöönpanoon ja sitä, miten ne voivat johtaa perusteettomiin rangaistuksiin.
